Leo Laukkanen Juuret-mitali 2019

Kauppaneuvos

Mitalinsaaja on pitänyt yhteyttä juuriinsa monin tavoin kunnostamalla kotipaikkaansa Toiviaiskylässä. Paikka lienee nyttemmin myyty. Hän kävi keskikoulun Kiuruveden Yhteislyseossa 1965 jatkaen opiskelua Mikkelissä ja Kuopiossa. Myöhemmin hän on suorittanut lukuisia liikkeenjohdon koulutus- ja valmennusohjelmia.

Laukkanen on aina ollut innokas organisoimaan erilaisia rientoja ja kehittämään oman alansa toimintoja ja siten verkottunut hyvin laajalti. Urapolustaan hän kertoo, että kauppaopiston rehtori suorastaan ”pakotti hänet hakeutumaan Suomen Osuuskauppojen keskuskunnan (SOK) liikkeenjohdonkoulutukseen. Laukkanen teki koko liki neljäkymmentä vuotta kestäneen työuransa S-ryhmän palveluksessa.

Suoritettuaan kenttäkoulutuksen hän toimi useissa tehtävissä eri osuuskaupoissa, kunnes alkoi hänen uransa toimitusjohtajana aluksi Someron Osuuskaupassa 1979 ja sen jälkeen Osuuskauppa Koljonvirtaa vuoteen 1986. Tähän aikaan liittyi S-ryhmän rakenteelliset uudistuksen, minkä seurauksena esim. Osuusliike Elo Kiuruvedellä liitettiin Ok Koljonvirtaan.

Laukkanen aloitti hiukan yli kaksikymmentä vuotta kestäneen toimitusjohtajuuskauden Osuuskauppa Suur-Savossa 1986. SOK:lla ei ryhmänä tuolloin mennyt hyvin, ja Suur-Savon tilanne oli suorastaan surkea. Konkurssikypsällä Suur-Savolla oli käytännössä kaksi omistajaa: SOK ja pankki. SOK:n pääkonttorissa oli jo laadittu suunnitelmia osuuskaupan fuusioimisesta joko kaakon tai pohjoisen suuntaan. Laukkanen tiesi tilanteen ja asetti ehtonsa toimitusjohtajan pestille: vapaat kädet ja kahden vuoden työrauha. Ne hän sai ja aloitti ravistelemalla hallintoa uuteen ajatteluun päättämällä esityksensä hautakiveen merkkinä siitä, että toiminta olisi nopeasti viritettävä uuteen kuosiin. Laukkasen toimitusjohtajakaudella Osuuskauppa Suur-Savo profiloitui yrityksenä, joka uskoi Etelä-Savon kehitysmahdollisuuksiin. Taseeltaan ja tulostasoltaan se kuului S-ryhmän kärkiosuuskauppoihin.

Laukkasen tie vei SOK:n hallintoelimiin 1980-luvun loppupuolella. Hän toimi hallintoneuvoston jäsenenä 1987–1997 ja varapuheenjohtajana 1992–1994. SOK:n hallitukseen Laukkanen kuului vuodesta 1998 alkaen. SOK:n strategisten linjausten laadinnassa Laukkanen korosti alueosuuskauppojen painoarvoa koko ryhmän menestymisen perustana. Maakunnallisuuden korostamisen vastapainona keskushallinnon roolina oli luoda edellytykset alueellisen toiminnan

onnistumiselle ja tuloksen tekemiselle. SOK:n johdossa Laukkasta arvostettiin, mutta myös arvosteltiin nk. ”maakunnan miehenä” ja hän sai siitä myös paljon kritiikkiä. Leo Laukkasen cv eli ansioluettelo on niin pitkä, että jää ihmettelemään, miten hän on ehtinyt tehdä itse päätyötään? Kauppaneuvoksen arvonimen 1999 saaneen Laukkasen asiantuntemusta on käytetty monissa luottamustehtävissä. Laaja maakunnallinen vaikuttaminen on perustunut luottamustoimiin, joissa hän on voinut kehittää Etelä-Savon kulttuuri- ja koulutustoimintaa sekä edistää alueen taloudellista eteenpäinmenoa. Sotilasarvoltaan Laukkanen on res. majuri.

Muistaen juuriaan Kiuruvedeltä Suur-Savon toimitusjohtana Laukkanen organisoi useana vuonna mykyrokkakestit liikkeen ravintolassa.

Eläkkeelle jäätyään Laukkanen on ollut aktiivinen kesäpaikkakuntansa Haukivuoren kehittämisessä, erityisesti vesisiensuojeluasioissa.