Matti Pietikäinen Juuret-mitali 2025

10 helmikuun, 2026 | Kirjoittanut: kiuruvesiseura | Kategoria: Mitalistit

Professori, tekniikan tohtori

Matti Pietikäinen on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Niemiskylässä ja Aittojärvellä. Kiuruveden Yhteislyseosta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1968. Opiskelupaikkakunnaksi valikoitu Oulu ja sähkötekniikan opiskelu Oulun yliopistossa.

Omaa lapsuuttaan hän analysoi seuraavasti: yksityisyrittäjän perheen lapsena opin, että menestyäkseen on tehtävä työtä intohimolla, vaikka vapaa-ajan kustannuksella. Kiinnostuksen kohteeni oli jo tuolloin ilmeinen. Kiuruveden yhteislyseo oli valtakunnallisesti arvostettu koulu, ja se tarjosi hyvän perustan yliopisto-opiskeluun

Omassa elämänkerrassaan hän on todennut. ”Tie maailmanluokan tutkijaksi voi olla pitkä ja monta karikkoa sisältävä” Väitöskirjatutkimuksen hän teki Marylandin yliopistossa Yhdysvalloissa vuonna 1981 ja seuraavana vuonna väitteli Oulun yliopistossa. Samoihin aikoihin hän perusti Oulun yliopistoon Konenäön tutkimusryhmän. Vuosien mittaan ryhmästä tuli maailmankuulu ja erittäin kansainvälinen tietokonenäön ja hahmontunnistuksen tutkimuksessa. Pääasiallisia tutkimusalueita ovat olleet mm. kuvan tekstuurianalyysi ( Local Binary Pattern) paikallinen binaarikuviomenetelmä sen muunnelmat. koneoppiminen ja sovellutukset eri alueilla.

Tutkimusryhmän arvostettujen tutkimustulosten ansiosta Matti on ollut kysytty luennoitsija eri puolilla maailmaa pidetyissä alan konferensseissa.

Mieleen jäävin on kuitenkin ICPR 2018 -konferenssissa saamani erittäin arvostettu K.S. Fu -palkinto, ja siihen liittyvä LBP:hen ja emootioiden tunnistamiseen liittyvä esitelmäni, kirjoittaa Matti elämänkerrassaan.

Konenäön yleisenä tavoitteena on saada kone näkemään ja ymmärtämään mitä kameran tai muun sensorin kuvaama näkymä sisältää ja käyttää tätä tietoa hyväksi erilaisissa sovelluksissa.

Koneoppimista hyödyntävää menetelmää toteutetaan mm. autojen ja moottoripyörien tunnistamiseen ja paikantamiseen. Vastaavia ratkaisuja on kehitetty itseajavien autojen tarpeisiin, jolloin haasteena on tunnistamisen lisäksi dynaamisen tilanteen tulkinta.

Syväoppivat neuroverkko-mallit ovat viime aikojen käyttöön sovellettuina paljolti tutkittuja. Yhä suurempi osa syväoppimista hyödyntävistä tekoälysovelluksista toteutetaan etäpalveluja käyttäen, joita esimerkiksi Google, Amazon ja Microsoft tarjoavat ja saavat niistä paljon tuloja itselleen. Käyttäjien kannettavissa tietokoneissa ja älypuhelimessa ei ole riittävästi laskentatehoa.

Matti Pietikäinen on erinomainen esimerkki lahjakkaasta, innokkaasta ja verkottuneesta tutkijasta, joka on omalla osaamisellaan saavuttanut maailmanluokan tason jo 40 vuoden ajan. Kauppias Pietikäinen Aittojärveltä on varmaan ollut aikoinaan ylpeä poikansa saavutuksista. Ja kyllä me täällä Iskelmä-

Areenalla voitaneen vaatimattomasti tunnustaa, että täältä maailman viisaus on alkanut! Eläkkeelle jäämisen jälkeen vuodesta 2017 pääpaino on ollut kahden tekoälyä käsittelevän kirjan kirjoittamisessa, joista ensimmäinen käsittelee tekoälyn haasteita ja toinen, kuinka tekoäly vaikuttaa elämäämme tulevina vuosina. Lisäksi hän on osallistunut syväneuroverkkoihin liittyvään menetelmätutkimukseen. Kirjassa kerrotaan myös yleisellä tasolla mitä konenäkö ja syväoppivat neuroverkot ovat, miten huippututkimus syntyy sekä miten harrastukset ja siviilielämän valinnat auttavat tutkijanuralla.

Aikuisiässä matkailu on ollut keskeinen kiinnostuskohde ja harrastus. Matti ollut lukuisilla matkoilla ulkomailla tutkimukseeni liittyvissä konferensseissa, mutta myös vapaa-ajalla. Laskin, että Matti on käynyt 121 kaupungissa kaikissa maanosissa pl. Etelä-Amerikka.

Golf ja musiikki sekä hyötyliikunta ovat olleet Matin harrastuksia vuosikymmenet.